|
Tieliikenteestä
aiheutuu Karkkilassa vuosittain noin 22 600 tonnin
hiilidioksidipäästöt.
Henkilöautojen osuus
päästömäärästä
on reilusti yli
puolet. Porintien liikenteellä on suuri merkitys Karkkilan
kasvihuonekaasuista, mutta myös Karkkilan
taajamaliikenteestä
syntyy hiilidioksipäästöjä liki 8
000 tonnia
vuodessa.
Hiilidioksidin
lisäksi autoista
pääsee Karkkilassa ilmaan vuosittain satoja tonneja
muita
pakokaasuyhdisteitä, ilmenee VTT:n
ylläpitämästä
tieliikenteen pakokaasupäästöjen ja
energiakulutuksen
laskentajärjestelmästä (
laskentaperusteet). Tieliikenteen
päästöt
ovat lisääntyneet Karkkilassa noin tuhannella
tonnilla
vuodesta 2001.
Hiilidioksipäästöjä (CO2) kertyi
Karkkilassa tuoreimpien laskentatietojen mukaan vuonna 2005 kaikkiaan
22 575,23 tonnia. Pääteiden osuus
tästä on noin 11 383 tonnia, mistä
merkittävä osuus lankeaa Porintien kontolle.
Maaseudun muiden teiden liikenteestä
hiilidioksidipäästöjä kertyi
runsaat 3 000 tonnia.
Karkkilan
pääkatujen liikenne aiheuttaa vuodessa 5
815 tonnin hiilidioksidipäästöt.
Tonttikatujen liikennöinnin osuus on 1 180 tonnia ja muu
taajamaliikenne noin 770 tonnia hiilidioksidia.

Pakokaasupäästöt
Karkkilassa vuonna 2005 ilman
hiilidioksidipäästöjä.
Hiilidioksidin lisäksi liikenteestä syntyy
myös muita
pakokaasupäästöjä. Hiilimonoksidia
(CO) eli häkää Karkkilan
liikenteestä syntyy vuodessa 385 tonnia, typenoksideja (NO)
vajaat 110 tonnia, hiilivetyjä (HC) 43 tonnia ja
hiukkasia 5, 45 tonnia. Dityppioksidia (N2O) muodostuu vuodessa 3,66
tonnia, metaania (CH4) 3,18 tonnia sekä
rikkidioksidia (SO2) 0,13 tonnia.
Hiilidioksidia
lukuunottamatta valtaosasta
päästöistä vastaavat autot, joissa
ei ole katalysaattoria.
Hiukkaspäästöistä valtaosa on
dieselautojen aiheuttamaa.
Autoliikenteen
pakokaasupäästöjä
voi hillitä vain polttoaineenkulutusta
pienentämällä.
Jokaisesta poltetusta bensalitrasta syntyy 2,36 kiloa hiilidioksidia
–
dieselautossa hiilidioksidia syntyy polttoainelitrasta vielä
hieman enemmän, 2,66 kiloa.
Dieselautot kuluttavat
polttoainetta
bensiiniautoja vähemmän,
joten periaatteessa niiden aiheuttama taakka
ympäristölle on tavallisella bensiinillä
liikkuvia autoja pienempi. Tämä etu uhkaa kuitenkin
kadota siten, että kuluttajat ovat innostuneet hankkimaan
yhä suuremmalla moottorilla varustettuja dieselautoja, joiden
kulutus on myös suurempi. Niinpä Suomen
liikenteessä dieselauton on laskettu tuottavan
ajokilometriä kohden keskimäärin
lähes saman verran
hiilidioksidipäästöjä kuin
bensiiniauton.
Dieselveroksi
kutsutun käyttövoimaveron laskemista tai poistamista
on varsinkin autoalalla pidetty parhaana keinona
vähentää liikenteen
hiilidioksidipäästöjä. Viranomaiset
suhtautuvat ajatukseen kuitenkin nihkeästi,
sillä seurauksena pelätään
olevan isojen
dieselautojen myynnin voimakkaan kasvun.
EU-komissio kaavailee
dieselveron
yhtenäistämistä EU-maissa. Suomessa
tämä merkitsisi dieselveron nousua. Veron
yhtenäistämisellä halutaan hillitä
varsinkin Keski-Euroopassa rehottavaa polttoaineturismia. Komissio on
tosin aiemminkin yrittänyt nostaa dieselveroa - ilman tulosta.
Dieselautojen
haittana ovat
pienhiukkaspäästöt, sillä
läheskään
kaikissa Suomessa myytävissä dieselautoissa ei ole
vielä
hiukkassuodatinta. Euroopan unionin parlamentti on kuitenkin
päättänyt, että kaikki
uudenmalliset
dieselautot on varustettava hiukkassuodattimella vuoden 2009
puolivälistä lähtien. Vanhanmallisiin
autoihin
suodattimet on asennettava viimeistään tammikuussa
2011.
EU-komissio on
ehdottanut, että uusien autojen
hiilidioksipäästöjä rajoitettaisiin
siten,
että vuoden 2012 jälkeen EU-alueella saisi
myydä vain
sellaisia henkilöautoja, joiden
keskimääräiset
hiilidioksidipäästöt olisivat korkeintaan
130 grammaa
ajokilometriä kohden. Lopullisena tavoitteena olisi puristaa
päästöt maksimissaan 120 grammaan
kilometrillä.
Tähän
päästäkseen bensiiniauto saisi kuluttaa
polttoainetta
viitisen litraa sadalla kilometrillä ja dieselauto 4,5 litraa
sadalla kilometrillä. Markkinoilla on jo muutama auto, jotka
saavuttavat EU:n esittämän tavoitteen.
Keskimääräisellä
kulutuksella
edestakainen työmatka
Karkkilasta
Helsinkiin bensiiniautolla tuottaa hiilidioksidia nykyisillä
kulutusarvoilla liki 25 kiloa. Jos saman matkan tekee linja-autolla,
ovat matkustajaa kohden kertyvät
pakokaasupäästöt
noin 1,7 kiloa, mikäli linja-auto ajaa
täytenä.
Hiilidioksidipäästöihin
voi siten vaikuttaa suosimalla julkista liikennettä ja
vähän
polttoainetta kuluttavia automalleja sekä
merkittävissä
määrin myös ajotavalla. Taloudellinen
ajotapa vähentää polttoaineenkulutusta ja
siten myös päästöjä.
Liikenne
on toiseksi tärkein
ilmastonmuutosta aiheuttavien kasvihuonekaasujen
päästöjen
lähde Suomessa. Vuonna 2005 kotimaan liikenteen osuus Suomen
kasvihuonepäästöistä oli noin 16
prosenttia ja
hiilidioksidipäästöistä 18
prosenttia. Euroopan
Unionin hiilidioksipäästöistä
henkilöautojen
osuus on 12 prosenttia.
Liikenteen
ohella yksittäinen
kuluttaja voi
osaltaa vaikuttaa ilmastonmuutoksen vauhtiin myös mm.
sähkönkulutuksellaan ja
ostokäyttäytymisellään.
Hiilidioksidi
on merkittävin kasvihuoneilmiötä voimistava
kaasu,
vaikkakaan ei voimakkain. Kaikkein voimakkain kasvihuonekaasu on
vesihöyry, joka aiheuttaa valtaosan maapallon
alailmakehän
lämmönnoususta. Tämä luonnollinen
kasvihuoneilmiö on itseasiassa
elinehto maapallon elämälle, sillä ilman
sitä maapallon keskilämpötila
olisi noin 33 astetta nykyistä alhaisempi.
LINKKEJÄ
Tieliikenteen
pakokaasupäästöjen
laskentajärjestelmä
VTT:n Liisa -laskentajärjestelmä laskee tieliikenteen
pakokaasupäästöjä
Vuoden 2005 laskentatulokset
Etelä-Suomen läänin kuntien
pakokaasupäästöt vuonna 2005 (excel-tiedosto)
Ajoneuvojen
päästöarvot
Motivan autotietokannasta voi hakea
vähäpäästöisiä
autoja merkkikohtaisesti.
Pakokaasupäästöt
Pakokaasupäästöjen ainesosista ja eri
moottorityyppien
pakokaasupäästöistä
lähinnä raskaan liikenteen
näkökulmasta Motivan -sivuilla.
Sisältää myös
hyödyllistä yleistietoa.
Taloudellinen ajotapa
Kuluttajaviraston ohjeita taloudelliseen ajotapaan.
|